Vaikka sen vaaleansinisen huivin jälkeen pohdin tarttuvani seuraavaksi mustaan lankaan, niin ei kuitenkaan käynyt. Valitsin sen sijaan vihreää.
Malli on taas Cassandra, lanka Dropsin Alpaca värissä 7238, menekki aika tarkalleen kaksi kerää. Puikot 3,5 mm. (Eikä aurinkoa otettu tänäkään vuonna).
Alpaca oli yleisesti ottaen oikein kivaa neulottavaa, siinä oli sopivan napakka näppituntuma. Ainoa ärsyttävä puoli tuli esiin purkaessa. Tein pienen virhelaskelman, jonka vuoksi jouduin purkamaan lankaa pari riviä. Tai tarkoitus oli purkaa vain pari riviä, mutta siitä tulikin sitten vähän enemmän silmukoiden lipsuessa jatkuvasti aina taaemmaksi ja taaemmaksi kun niitä yritti poimia takaisin puikoille. Aaargh.
Muuta valittamista en keksi, jää nähtäväksi miten hyvin reunan pingotus pysyy muodossaan käytössä.
Kahdesta kerästä riitti tuollaiseen vähän pieneen hartiahuiviin. Vähän käytännöllisempi, sellainen käpertymishuivi olisi tarvinnut ainakin puoli kerää enemmän. Tämä kelpaa kuitenkin oikein hyvin syystakin kauluksen ympärille kiedottavaksi. Siihen tuo värikin on ihan omiaan.
Tämän jälkeen on valmistunut vielä yksi neuletyö, jokainen varmaan jo arvaa mikä se mahtaa olla. Minulla taitaa selvästi olla ongelma joku kausi meneillään. Kaiken huipuksi törmäsin tähän ohjeeseen… Saanko luvan ostaa lankaa vielä yhteen huiviin..?